Prinssi Rohkea, englanniksi Prince Valiant, on Harold ”Hal” Fosterin (1892–1982) luoma ritarikertomus, joka levittäytyy lukijan silmien eteen kuin keskiaikainen gobeliini, koristeellisesti kirjailtu seinävaate. Kudelmaan on punottu kuningas Arthurin hovin loisto ja juonittelut, myrskyisät merimatkat ja hurjat taistot, mutta kirjokankaassa on mukana myös fantasiaa ja satua, noitien ja velhojen loitsuja, linnanpeikkoja ja rämehirviöitä.

Prinssi Rohkea alkoi ilmestyä 13. helmikuuta 1937, ja hyvin pian se kasvoi muita sanomalehtisarjakuvia uljaammaksi ja rohkeammaksi aivan kuin päähenkilönsä konsanaan.

Prinssi Rohkea alkoi siis ilmestyä toista maailmansotaa edeltävänä vuosikymmenenä. Monet saman aikakauden sarjakuvat ovat nykylukijan silmissä toivottoman vanhentuneita niin asenteiltaan kuin maailmankuvaltaan. Rohkean vahvuutena oli ja on, että sen suuri kertomus sijoittui menneeseen, varhaiskeskiajalle, johon Foster lisäili taiteilijan vapaudella aiemmin piirtämästään Tarzanista tuttuja jättiläispetoja, Arthur-mytologiaa ja keskiajan kuvastoa usean sadan vuoden ajalta.

Yksi ”päähahmoista” on päähenkilön omistukseen siirtyvä Laulava miekka, Flamberge nimeltään. Se ei mikään aivan tavallinen kalpa, vaan se on taottu samasta teräksestä kuin kuin Excalibur. Mahtavaan miekkaan liittyy taianomaista voimaa, ja se vaatii kantajaltaan vakaumusta taistella puhtaan asian puolesta, puhtain asein.

Tarinaa kuljettavat eteenpäin seikkailu – ja rakkaus

Miksi Prinssi Rohkeasta tuli klassikko? Sarjakuvan sanoma on iätön ja ajaton. Vaikka Rohkean maailma on realistisilla yksityiskohdilla pippuroitu myyttinen menneisyys, ote kerrontaan on kuitenkin raikkaan moderni ja dynaaminen, hurtilla huumorilla maustettuna. Ikuinen jatkokertomus tempaa kirjallisuuden ikiklassikon lailla mukaan seikkailuihinsa yhtä lailla nykyään kuin silloin ennen.

Kun Rohkea saapuu Camelotiin Gawainin kera ja satulinnan tornit nousevat lähes pilviin heidän edessään, Fosterin taide nousee sekin aivan uudelle tasolle. Windsorin herttua Edvard totesi, vain hivenen liioitellen, että ”Prinssi Rohkea on suurin lahja englanninkieliselle kirjallisuudelle viimeisen sadan vuoden ajalta”.

Foster oli edelläkävijä. Hän rikkoi sääntöä, jonka mukaan sankarin pitäisi pysyä ikuisesti samana ja muuttumattomana. Rakkaus ja romantiikka eivät jää sarjassa sivujuonteiksi. Rohkean nuoruuden kiihkeästi leimahtavat rakkaudet ja myöhemmin Sumujen saaren Aletan sydämen voittaminen ovat merkityksellinen osa saagaa, ja ne kuljettavat juonta eteenpäin siinä missä miekkamittelötkin. Rohkea kokee menetyksiä, menee lopulta naimisiin Aletansa kanssa ja saa lapsia.

Prinssi Rohkea oli ensimmäinen sanomalehtisarjakuva, jossa rohjettiin kuvata raskaana oleva nainen. Myös prinssin lähes alastonta, antiikin veistoksia muistuttavaa sopusuhtaista kehoa saadaan ihailla monessa ruudussa. Väkivallan kuvaus oli sekin ennen näkemättömän sumeilematonta, osana ajan kuvausta. Päähenkilö on paitsi helposti tulistuva niin myös sangen kekseliäs päästämään vastustajiaan hengiltä eri tavoilta.

Tarinat sisältävät fantasian lisäksi myös kauhua ja fantasmagoriaa. Osa kauhusta on aidosti yliluonnollista, osa nokkelaa keppostelua. Rohkean rooli linnaa riivaavana hornanhenkenä on koko saagan yksi muistettavimmista tarinoista. Ritaritarinoiden lisäksi kirjallista perintöä on selvästi poimittu myös goottilaisista kauhuromaaneista.

Laulava miekka näyttää seikkailut lukijalle koko väriloistossaan

Prinssi Rohkea on jatkanut seikkailujaan näihin päiviin saakka uusien tekijöiden avulla, mutta sarjan eittämätön kultakausi oli Hal Fosterin aikana. Kukaan ei ole hänen jälkeensä tavoittanut samaa taianomaista taituruutta. Laulava miekka -albumissa ovat Prinssi Rohkean ensimmäiset seikkailut vuosilta 1937–1939, alku suurelle tarinalle – tervetuloa mukaan seikkailuun!

Sauli Santikko
suomentaja

”Sauli Santikon suomennoksen punnittu lause sopii tarkasti annettuun mittaan. ”
– Kulttuuritoimitus viiden tähden arviossaan Prinssi Rohkeasta